sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Le Sommaire

Nyt pari viikkoa Suomeen palaamisen jälkeen lienee hyvä paikka tehdä pienimuotoinen yhteenveto vaihtoajasta. Ensinnä mennyttä muistellessa tulee mieleen se, kuinka nopeasti aika kului. Toki oma pätkäni oli vain hieman vajaat neljä kuukautta, joten tämä luonnollisesti selittää osaltaan pikapyrähdyksen tuntumaa.

Päällimmäisenä mieleen jäivät luonnollisesti ihmiset. Porukka oli todella kansainvälinen ja lähes poikkeuksetta erittäin mukaa sakkia. Poikkeuksen sääntöön muodostivat omalla kohdallani etenkin meksikolaiset, jotka hölmöilivät itsensä lähes kaikkien muiden epäsuosioon typerillä alkoholisidonnaisilla tempuillaan. Sympatiapisteitä ei heru edes minulta, vaikka suomalaisilla lienee yleisen stereotypian mukaan tapana läträtä ulkomailla samaan tyyliin. Dorkaa ja karmeeta. Mutta mikäli tämä unohdetaan, reissusta jäi käteen tukku hyviä kontakteja ympäri maailmaa. Ensimmäinen reunion on jo varmaan suunnitteilla ensi vuoden alkupuolelle.

Opiskelun rytmistä jäi hieman kaivelemaan tapa järjestää kaikki tentit käytännössä parin viikon sisään lukukauden lopussa. Tähän järjestelmäänhän ei ainakaan kotoisessa opinahjossa olla totuttu. Itselläni oli viimeisellä viikolla kolme tenttiä, mikä tuntui melko raskaalta, mutta joillakin onnettomilla sieluilla saattoi olla 4-5 tenttiäkin samalla viikolla. Tämä aiheuttaa ajankäytölle ja sen hallinnalle kohtalaisia haasteita. Minulla oli tosin kaikkea muutakin työnhakemiseen yms. järjestelyhin liittyvää puuhaa samanaikaisesti, joten havaintoni voivat tältä osin olla harhaisia. Suoritin neljä kurssia (Financial Diagnosis, Fixed Income, Forex, Futures & Commodities sekä Legal issues of national and international purchasing), mutta tähän päivään mennessä vain FD- kurssista on tullut tulos. Tosin ko. tentti järjestettiin kaksi viikkoa muita aemmin. Eli tulosten saaminen kestää vähintään kuukauden. Uskoisin kuitenkin pääseväni kaikki läpi ja ihan kohtalaisilla arvosanoilla. Opetuksen taso oli hyvä ja tätä asiaa onkin jo käsitelty lyhyesti aiemmassa blogitekstissä.

Paikkana Lyon ei kuulu suosikkikaupunkeihini Rankassa. Kaupungin keskusta on jakaantunut sitä halkovien kahden joen takia melko laajalle alueelle. Itse olen enemmän kompaktimpien ja vähän pienempien kaupunkien ystävä (esim. Toulouse). Suosikkialueiksi muodoistuivat Vieux Lyon sekä Bellecourin lähellä oleva Rue Mercièren alue moninen ravintoloineen. Parc de la Tête d'Or oli myös mukava paikka, mutta loppuajan epävakaiset säät rajoittivat tämän assetin hyväksikäyttöä. Kuten mainittua asuin Ecullyssa keskustan sijaan, joten sekin rajoittu kaupunkiin kiintymistä. Ecullysta keskustaan lähteminen on aina pienimuotoinen projekti, joten spontaanit kaupunkikävelyt jäivät vähemmälle. Mainittakoon vielä erikseen Rhonen ranta, joka on säävarauksella myös mukava paikka viettää aikaa.

Loppuun tahdon vielä mainita erikseen ruokakulttuurin ja ravintoloiden runsauden. Silmiinpistävää Suomeen verrattuna on pienten ravintoloiden määrä ja hinta-laatusuhde. Muutamaa hutia lukuunottamatta ravintolaillat olivat hintaansa nähden aivan loistavia. Kahden viikon Suomessa olon jälkeen on jo jälleen ehtinyt turtua ketjuravintoloihin ja pizza/kebab- tarjontaan, mutta pitkässä juoksussa kaipaan varmasti Ranskasta halpaa ja hyvää ruokaa. Myöskin astetta hienommat ravintolat ovat kokemisen arvoisia, joskaan niissä ei opiskelijabudjetilla tullut kovin montaa kertaa käytyä. Mainittakoon jo aiemmin esitellyn Brasserie Georgesin lisäksi vielä Michelin- kokki Nicolas Le Becin ravintola Rue Le Bec, joka ei ole yhtä eksklusiivinen, kuin hänen varsinainen Michelin- ravintolansa, mutta ruoka ja atmosfääri ovat kohdallaan. Ravintola sijaitsee Saonen varrella vanhalla teollisuusalueelle, josta ollaan rakentamassa uutta bisnes/taidealuetta.

Tässä nyt äkkiseltään mieleentulevia yhteenvedon arvoisia asioita. Tuplabogeymies siirtyy takavasemmalle ja palaa kenties jatkossa asiaan eri aiheiden tiimoilta!