On the road pt. 1

Pääsiäisviikolla koulussamme on ns. spring break eli suomalaisittain pääsiäisloma. Sen kunniaksi päätimme suunnatta parempien säiden ja uusien kuvioiden toivossa etelään. Kuten asiaan kuuluu, emme tietenkään suunnittelleet reittiä etukäteen, emmekä täten myöskään varanneet hotelleita. Ainahan sitä jotain matkan varrelta löytyy..

Päivä 1: Avignon

Sen verran oli selvillä, että ensimmäisenä päivänä suuntaisimme Avignoniin, josta matkaa voi helposti jatkaa joko Marseillen tai Montpellierin suuntaan fiilisten mukaan. Ranskassa matkailevan on syytä muistaa, että sunnuntaisin ei kaduilla juuri vilinää ja vilskettä ole. Näin ollen pikkukylien läpi ajeleminen ei tarjonnut mahdollisuutta edes vaivaiseen kahvitaukoon, sillä jopa hikisimmät kioskit olivat kiinni. Poisluettuna tietenkin Kebab- ravintolat. Pont-Saint-Espritissä oli kuitenkin meneillään kirpputori, jossa paikalliset koittivat päästä eroon kaikesta roinasta, jota nurkkiin on vuosien varrella kertynyt. Seurueen saksankieliset jäsenet tekivät loisto-ostoksia pilkkahintaan. Esimerkiksi David Hasselhoffin haluttu 7-tuumainen vinyylisinkku lähti matkaan vaivaiseen 50 sentin hintaan.

Avignon on tunnettu lähinnä historiastaan. Kaupungin keskustaa ympäröi muuri ja kuuluisa (?) siltakin on tuhottu kahakoissa useampaan kertaan ja jätetty sittemmin törröttämään puoliväliin Rhône- jokea. Aikanaan Ranskan kuningas paimensi paavit asustelemaan Avignoniin, jotteivat kirkonisät pyörisi jatkuvasti jaloissa. Tältä ajalta kaupungin kuuluisin tai ainakin suurikokoisin nähtävyys on Palais des Papes, paavien palatsi. Muuruveden kivikirkkoa hitusen massiivisempi rakennelma on nykyisin museokäytössä.


Kuten mainittua, sunnuntai ei juuri hemmottele matkaajaa Ranskassa. Ainakaan, jos haluaisi tehdä jotain muuta, kuin istua hotellissa tai ottaa aurinkoa. Avignon on kuitenkin sen verran turistirysä, että kaupungissa oli ehkä normaalia enemmän toimintaa jopa sunnuntaina. Tosin iltaa kohti meininki kuivui aika nopeasti kokoon, eikä yhtäkään baaria/pubia ollut auki. Ruokapaikkakaan ei juuri jättänyt lapsenlapsille kertomista.

Raati kiittää:
-Auringonpaistetta
-Terasseja
-Rhone- jokea

Raati moittii:
-laatuun nähden kallista illallista
-sillan kiinni menemistä, ennen kuin ehdimme sinne jalalla astua

Day 2 Montpellier

Rankalaistyyppisen aamupalan (lähinnä croisantteja ja kahvia) jälkeen oli aika siirtää freakshow taas tien päälle. Auton omistajan veto- oikeutta käyttäen nuori herra Happersberger päätti suunnaksi Montpellierin. Mikäpä siinä, allekirjoittaneella on positiiviset mielikuvat pikavisiitiltä kyseiseen kaupunkiin. Viimeistään tämän päivän puolella selvisi, että Happyburgerilla on orastava pakkomielle merenrantoja kohtaan. Tästä johtuen söimme välipalaa rannalla lähellä määränpäätämme, vaikka tuuli puhalsi hiekkaa joka ruumiinaukkoon ja leipien väliin. Tulipahan nähtyä Välimeri ainakin.


Montpellier on keskikasvuinen kaupunki, mutta ilmeisen suosittu turistien keskuudesta. Sijainti on ainakin hyvä. Tästä johtuen hotellin löytäminen oli työläs projekti, johon auttoi vain kymmenkunta sitkeätä puhelinsoittoa. Hotellin sijainnista voisi sanoa seudun ulkonäöstä päätellen "nää huudit ei oo seiffit". Eipä jouduttu kuitenkaan ongelmiin edes yöllä, kun pööpöiltiin pitkin pimeitä katuja.

Illalla tietenkin lähdimme kaupunkiin tarkoituksena haukata illallista ja kenties muutama tuopponen paikallisessa pubissa. Päädyimme pienen pieneen ravintolaan nimeltä L'Acolyte. Lämminhenkinen, joskin hyvin tiivis tunnelma ja, hemmetti soikoon, paljoakaan kehumatta eräs elämäni parhaista naudanpihveistä. Lisäksi maistelumielessä pistelin poskeeni etanoita kevätkääryleitä muistuttavan pötkön sisällä sekä suussasulavaa mustekalaa. Meren rannalla kannattaa aina testata mereneläväisiä.

Kupu täynnä on tietysti hyvä jatkaa yön rientoihin. Kuinka ollakaan osuimme paikallisiin Erasmus- bileisiin. Valitettavasti baari oli jo lähes sulkemassa, kun saavuimme paikalle. Pienen kyselytutkimuksen perusteella ainoa auki oleva yökerho oli Panama. Ennen sitä oli kuitenkin tehtävä pienimuotoinen pit stop uuden ranskalaisen ystävämme asunnolla sekä juotava kuohuviiniä vesisateessa. Maassa maan tavalla, sano. Panama ei mitään kovin suurta elämystä tarjonnut, mutta tulihan tuolla muutama naurettavan pieni ravintola-annos nautittua.

Raati kiittää:

-Aurinkoista säätä
-Norjalaispaitaan pukeutunutta blondia
-Loistavaa ruokaa (ja juomaa)

Raati moittii:
-Tuulta
-Hiekkaa
-Itävaltalaisen turnauskestävyyttä


Ensi blogissa matka jatkuu. Älkää kysykö minne, kysykää MIKSI.

Tone of the day: Jacques Dutronc - J'aime les filles